paiviviro Päivitä Eduskunta

Apu ajoissa turvaa tulevaisuuden

Helsingin sanomat uutisoi alkuvuodesta, että alle 35-vuotiaiden yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle on mielenterveysongelmat. Oireilu oli alkanut usealla jo kouluiässä. Taustalla oli muun muassa lapsuudessa koettua kaltoin kohtelua, vanhemman kuolema tai vakava mielenterveysongelma, seksuaalista hyväksikäyttöä ja kiusatuksi tulemista koulussa.

Kaikki edellä mainitut asiat ovat vakavia ja vaikuttavat pitkälle aikuiselämään. Nuoren ongelmat voivat johtaa syrjäytymiseen niin sosiaalisista suhteista kuin työelämästä. Nuorten ikäluokkien koko on pienentynyt. Me tarvitsemme jokaisen nuoren töihin, jotta voimme turvata työntekijöiden määrän tulevaisuudessa. Työssäni olen kohdannut nuoria, joilla oireilua on ollut pitkään. He eivät ole välttämättä puhuneet kenellekään oireilun taustalla olevasta ongelmasta aikaisemmin. Toinen vaihtoehto on, että nuori on puhunut, mutta avun saaminen on ollut hidasta. Hidas avun saanti on johtanut siihen, että nuoren oireilu on pahentunut.

Tällä hetkellä psyykkiseen oireiluun avun saaminen on liian monimutkaisen järjestelmän takana. Silloin kun nuori tarvitsisi lähelle vain kuuntelevaa aikuista, ei siihen ole tarpeeksi hyvää matalan kynnyksen järjestelmää. Lapsi ei kasva yksin, vaan hänen ympärillään on perhe. Lapsen/nuoren oireillessa tulisi koko perhettä auttaa. Oireilevan nuoren kanssa elävät vanhemmat tarvitsevat apua ja tukea. Psykiatrinen päivystys ei ole sellaisella tasolla, jolla sen kuuluisi olla. Mielen hajoamisesta kärsivä henkilö voi joutua odottamaan päivystyksessä tunteja, jotta pääsee avun piiriin. Tällaista tilannetta ei tule, jos kärsii esimerkiksi hengitysvaikeuksista tai kyseessä on avomurtuma. Ihminen saa apua mahdollisimman nopeasti. Voi vain arvailla, miltä mielen hajoaminen ja toivottomuus tuntuvat. Matalan kynnyksen palvelut tuottavat säästöjä. Näin on käynyt esimerkiksi Imatralla, jossa aloitetun hyvinvointineuvolan myötä perheet ovat saaneet apua ajoissa. Tämän tyyppisiä ratkaisuja tarvitaan kautta maan, jotta inhimilliset kärsimykset ja sukupolvelta toiselle siirtyvä oireilu saadaan pysähtymään.

Jokainen meistä toivoo, että on tärkeä ja pystyy osallistumaan arkeen. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Nyt on viimeistään muutoksen aika. Nuoret kaipaavat kasvotusten käytäviä keskusteluja, arvostavaa ja läsnä olevaa aikuista. He kaipaavat myös netin kautta helposti saatavaa apua. Virtuaalimaailman ja todellisen maailman yhdistävää avun saantia tulisi kehittää edelleen. Näin apua voisi saada ajoissa. Apu ajoissa turvaa tulevaisuuden. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Hyviä ajatuksia, mutta minkälaisia lakimuutoksia näiden toteuttaminen konkreetisesti kenties edellyttäisi? Paljonko nuorten auttamiseen ajoissa tarvittaisiin lisää rahaa?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Turun Yliopiston malli: http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Artikkelit/Sivu...

Koulutusta ja valmennussoittoja vaikeuksissa oleville perheille. Tieteellisesti toimivaksi todettu malli. Vaatii tietysti henkilökuntaa soittelemaan ja kouluttamaan, mutta vähentää ajan myötä tarvetta sosiaalipuolella yleensä, kun eskaloituneita ongelmia ei ole samassa määrin.

Vertaisin tätä ja vastaavia järjestelyjä KivaKoulu-systeemiin, missä tiedeihmiset ja alan ammattilaiset ovat yhdessä rakentaneet käytännöllisen ruohonjuurimallin, jolla ongelmat onnistutaan ratkomaan. Sosiaalisia innovaatioita vrt. vaikka kännykkäinnovaatiot. Vaikutukset voivat olla parhaimmillaan mittavia.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Vuonna 2013 nuoria alle 35-vuotiaita jäi mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle enemmän kuin koskaan, jopa yli 5 päivässä. Osoittavat tuoreet luvut, jotka HS pyysi työeläkkeitä hallinnoivasta Eläketurvakeskuksesta ja kansaneläkkeitä maksavasta Kelasta.
Masennus vie eläkkeelle.

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188591-mase...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kuinka paljon tuo masennusperäinen eläköityminen johtuu siitä, että lapsille ja nuorille ei nykyisin aseteta koulussa rajoja sosiaalisesti hyväksyttävälle käyttäytymiselle, ja kun he sitten törmäävät reaalimaailman rajoihin, he "joutuvat eksyksiin"?

Käyttäjän paiviviro kuva
Päivi Viro

Omassa työssäni etsivässä nuorisotyössä kohtaan nuoria, jotka ovat joutuneet koulukiusaamisen kohteeksi. Valtaosalla etsivän nuorisotyön nuorista on kiusaamiskokemuksia taustalla tai jotain muuta joka ei kuulu normaaliin kehityskulkuun. Väitän, että masennuksen taustalla syy ei ole rajojen puutteesta, vaan esimerkiksi kiusaamisesta tai kotona olleesta väkivallasta.

Joku teistä kysyi kustannuksia. Tällä hetkellä yhden lapsen sijoittaminen maksaa noin 90000€/v. Tällä rahalla saisi mm. 550 tapaamista neuvolan terveydenhoitajan luona tai 400 käyntiä nuorisopsyk.poliklinikalla. Miksi meillä on vara laittaa korjaavaan työhön rahaa, mutta ennaltaehkäisystä tai varhaisesta tuesta puhuttaessa, kustannuksia pidetään, kärjistetysti sanoen, liian korkeina?

Toimituksen poiminnat